Lämmitys on talvipakkasilla iso kuluerä – mikä on paras lämmitysratkaisu?
Lämmitys vie paljon energiaa ja se onkin suomalaisten kotien suurin energiasyöppö. Monessa suomalaisessa kodissa asumisen kustannuksista iso lohko kuluukin lämmitykseen.
Lämmityksen kuluihin voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmän valinnalla - sopiiko sinun kotiisi ja budjettiisi parhaiten sähkölämmitys, kaukolämpö vai ehkä maa- tai ilmalämpö? Lisäksi energiankulutukseen vaikuttaa asuinrakennus ja sen rakenteet. Hyvät eristeet ja tiiviit ikkunat tekevät talosta energiatehokkaamman, kun lämpö pysyy paremmin sisällä. Vanhoissa rakennuksista lämmityskustannuksia voikin pienentää myös esimerkiksi ikkunaremontilla.

Talon tai asunnon lämmitysratkaisu ja energiatehokkuus kannattaa huomioida jo ostovaiheessa, sillä se voi vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin pitkällä aikavälillä. Suomalaisten kotien energiankulutuksesta jopa yli puolet kuluu lämmitykseen. Asuntoa ostaessa tulisikin selvittää, millainen lämmitysratkaisu kohteessa on, kuinka energiatehokkaasti talo on rakennettu ja onko tiedossa remontteja tai uudistuksia, jotka voivat pienentää lämmityskustannuksia.

"Suomen kylminä talvina lämmitys vie paljon energiaa ja lämmitysratkaisua vaihtamalla tai kodin energiatehokkuutta parantamalla voi vaikuttaa merkittävästi omaan hiilijalanjälkeen."
Kun asunto tai talo on jo ostettu, voi omistaja harkita lämmitysjärjestelmän päivittämistä tehokkaammaksi ja vähemmän energiaa kuluttavaksi. Lisäksi voi pohtia esimerkiksi ikkunoiden uusimista lämpöä paremmin eristäviksi. Omassa omakotitalossa päätökset lämmityksestä ja energiatehokkuuden parannuksista voi tehdä itse, kun taas asunto-osakeyhtiössä päätökset tehdään yhtiökokouksessa, jossa osakas voi niitä ehdottaa.

Rahanmenon lisäksi moni saattaa pohtia kotinsa lämmitystä myös ilmasto- ja ympäristövaikutusten kannalta. Suomen kylminä talvina lämmitys vie paljon energiaa ja lämmitysratkaisua vaihtamalla tai kodin energiatehokkuutta parantamalla voi vaikuttaa merkittävästi omaan hiilijalanjälkeen.

Mitä erilaisia lämmitysratkaisuja sitten on tarjolla ja millainen olisi juuri sinun kotiisi paras vaihtoehto? Listasin tähän yleisimmät lämmitysmuodot ja niiden hyvät ja huonot puolet valintaa helpottamaan:
Sähkölämmitys
Sähkölämmitys on vaivaton ratkaisu, sillä se ei vaadi erityisiä rakenteellisia ratkaisuja, eikä ylläpitoa. Sähkölämmitys voi toimia esimerkiksi huoneisiin asennettavin sähköpatterein ja lattiaan sijoitettavilla lämpökaapeleilla. Toinen vaihtoehto on vesikiertoinen sähkölämmitys, jolloin sähköenergialla lämmitetty vesi kiertää kodin pattereissa tai lattialämmityksessä. Sähköllä voidaan lämmittää myös ilmalämmityksen avulla, mikä tarkoittaa ilmanvaihtokanavia hyödyntävää lämmitystä.

Pientaloissa hyödynnetään usein sähkölämmitystä juuri sen helppouden vuoksi. Myös rakennusvaiheessa sähkölämmitys on yksinkertaisin ratkaisu pientalossa: sen asennuskustannukset ovat verrattain matalat, eikä asennukseen tarvita esimerkiksi lupia kunnalta tai kaupungilta.

Sähkölämmityksen huonoina puolina voivat taas olla sen hinta ja epäekologisuus. Kustannuksiin ja ekologisuuteen voi toki vaikuttaa jonkin verran sähköyhtiön valinnalla. Ympäristöystävällisyyttä voi lisätä valitsemalla esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä käyttävän tuuli- tai vesisähkön, tai kustannustehokkuuteen vaikuttaa kilpailuttamalla sähkösopimukset hinnan perusteella. Kodin sijainti vaikuttaa kuitenkin erilaisten vaihtoehtojen saatavuuteen.
Kaukolämpö
Kaukolämpö on edullinen lämmitysvaihtoehto etenkin taajama-alueilla, mutta hinta vaihtelee paljon alueen mukaan. Syrjäseuduilla kaukolämpö voi tulla kalliiksi, sillä hinta vaihtelee alueen lämpöverkoston mukaan. Kaukolämpö siirretään koteihin kaukolämpöverkossa virtaavan kuuman veden avulla, ja siinä missä verkosto on usein tiheään asutuilla alueilla kattava, on se usein pienemmillä paikkakunnilla harvempi.

Maaseudulla valitaankin usein jokin muu lämmitysmuoto, kaukolämpöverkko kun ei välttämättä lainkaan ulotu alueelle. Kaupunkikodeissa ja taajaman tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla kaukolämpö on yleinen ratkaisu, koska verkosto on kattava ja hinnat pysyvät kohtuullisina, kun käyttäjiä on paljon.

Kaukolämmön ekologisuus riippuu käytetyn energian tuotantotavasta. Usein kaukolämpöä tuotetaan kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla. Jos haluaa olla tarkka hiilijalanjäljestään, kannattaa selvittää tarkkaan oman kaukolämpönsä tuotantotavat. Esimerkiksi ydinvoimalla tai uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu kaukolämpö voi olla hyvinkin ympäristöystävällistä.
Maalämpö
Maalämpö on nyt suosionsa huipulla ja useimmat uudisrakentajat päätyvät lämmitysvalinnassaan maalämpöön. Tämä vaihtoehto on sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen. Maalämpö voi käyttää jopa 70-80% vähemmän energiaa kuin sähkölämmitys, eli se pienentää merkittävästi sekä lämmityslaskua että kodin hiilijalanjälkeä.

Maalämmön huonona puolena on, että se ei sovi aivan kaikkiin koteihin. Maalämpö tulee maasta, vedestä tai kalliosta - usein kallioon poratusta kaivosta. Kaivon syvyyden tulee olla melkoinen, jopa satoja metrejä. Maalämpökaivon voi porata pientaloa tai kerrostaloa varten, mutta maaperän tulee olla siihen sopiva. Esimerkiksi pohjavesialueella maalämpökaivoa ei välttämättä saa porata. Luvat kannattaa varmistaa hyvissä ajoin, kun maalämpöön siirtymistä alkaa suunnitella.

Suunniteltaessa kodin lämmitysjärjestelmän vaihtamista maalämpöön, kannattaa ottaa huomioon asennuskustannukset. Pitkällä aikavälillä maalämpö tulee edulliseksi, mutta aloitusinvestointi voi olla iso kaivoineen, ja poraaminen vaatii lisäksi kunnan tai kaupungin toimenpideluvan, jonka hinta vaihtelee alueen mukaan kympeistä satasiin.

Lisäksi on hyvä huomioida, että maalämpö lämmittää vettä ja muutostyö on kaikista helpoin jos kodissa on jo valmiiksi vettä pattereissa kierrättävä lämmitysjärjestelmä!

Ympäristövaikutuksiltaan maalämpö on järkevä ratkaisu, sillä se hyödyntää uusiutuvaa maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Syvät lämpökaivot voivat kuitenkin aiheuttaa joillain alueilla jonkinasteisia ympäristöhaittoja, mutta näitä yleensä arvioidaan kunnan tai kaupungin lupaprosessissa, eikä haitallisia maalämpökaivoja saa Suomessa porata.
Ilma-vesilämpöpumppu
Tässä voi olla tulevien vuosien hitti! Ilma-vesilämpöpumppu on vielä jokseenkin tuntematon lämmitysratkaisu, mutta sen suosio on kasvussa. Toisin kuin maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu ei tarvitse kallista kaivoa lämmöntuotantoon, vaan hyödyntää ulkoilman lämpöä. Ilma-vesilämpö säästää energiaa 40-70% sähkölämmitykseen verrattuna.

Ilmavesi-lämpöpumppuun kuuluu ulkoyksikkö, joka kierrättää sisällään ulkoilmaa. Se kerää ulkoilmasta talteen energiaa lämmittääkseen vettä, joka taas kiertää kodin pattereissa tai lattialämmityksen putkissa. Yleensä ulkoilmassa on riittävästi lämpöä pumpulle kylmälläkin ilmalla, mutta aivan kovimmilla pakkasilla se joutuu turvautumaan lisälämmitykseen.

Koska pumppu hyödyntää ilmaan kertynyttä aurinkoenergiaa, on tämä hyvin ympäristöystävällinen valinta. Lisälämmitystä tarvitaan yleensä vasta, kun pakkanen kiristyy yli 25 asteen.
Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää kodin poistoilmassa olevaa lämpöä ja kierrättää sen sitten kodin lämmitykseen lämmittämällä joko pattereissa virtaavaa vettä tai ilmanvaihtokanavien tuloilmaa. Poistoilmalämpöpumppu hoitaa samalla sekä lämmityksen että kodin ilmanvaihdon ja osassa pumpuista on myös viilennystoiminto kuumia kesiä varten.

Poistoilmalämpöpumppu säästää energiankulutuksessa noin 30-40% verrattuna sähkölämmitykseen. Poistoilmapumppu hyödyntää kodin poistoilmaan varastoitunutta lämpöenergiaa, joten tämä on myös hyvin ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto.
Hybridilämmityksessä yhdistellään eri lämmitystapoja
Hybridilämmityksessä yhdistetään kahta tai useampia eri lämmitysjärjestelmiä, joiden käyttöä vaihdellaan esimerkiksi vuoden- tai vuorokaudenaikojen mukaan. Esimerkiksi vanhan öljylämmitysjärjestelmän rinnalle voi tuoda lämpöpumpun, jonka avulla lämpötilan säätely on yksinkertaisempaa ja lämmityskokonaisuus ekologisempi. Myös esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalle voi ottaa toisen lämmitysjärjestelmän kovilla pakkasilla hyödynnettäväksi, kun pumppu yksin joutuisi ottamaan käyttöön oman lisälämmitysjärjestelmänsä.

Hybridilämmityksellä voi säästää rahaa ja energiaa hyödyntämällä eri tilanteisiin sopivia lämmitysratkaisuja - ja lisäksi pienentää kotinsa hiilijalanjälkeä.

Useamman kuin yhden teknologisesti monimutkaisen lämmitysjärjestelmän hybridilämmityksen säätely voi aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa, kun lämmitysjärjestelmiä pitää kytkeä päälle ja pois, sekä pienentää ja suurentaa tehoja. Tähän tarkoitukseen on olemassa erilaisia ohjausratkaisuja, jotka voivat parhaimmillaan jopa havaita sisä- tai ulkolämpötilojen muutoksia ja niiden mukaan säätää lämmityslaitteistoa optimaalisen sisälämpötilan ja energiankulutuksen ylläpitämiseksi.

Tämänkaltaiset järjestelmät vaativat kuitenkin ensinnäkin laadukkaat ja uudet lämmityslaitteet sekä niihin sopivan älykkään ohjausjärjestelmän, ja yhdistelmästä voi muodostua kodinomistajalle melko kallis investointi. Rahanmenoa toki usein tasaa pidemmän aikavälin säästö energiankulutuksessa.

Eräs melko yksinkertainen tapa toteuttaa hybridilämmitystä on myös käyttää varaavaa takkaa tai vaikka leivinuunia lämmitykseen. Puulla voi lämmittää kodin myös kokonaan erilaisten lämmityskattiloiden avulla, mutta se on nykyään melko harvinaista esimerkiksi vaivalloisuutensa takia - puun hyödyntäminen täydentämään muita lämmitysmuotoja on tavallisempaa.

Puun käyttö lämmityksessä on ympäristöystävällinen valinta, sillä puun poltto ei tuota kasvihuonekaasuja. Ongelmana saattavat kuitenkin olla pienhiukkaspäästöt sekä kodin sisällä että asuinalueella, jos puulla lämmitetään jatkuvasti. Säännöllinen nuohous onkin tärkeää puulla lämmittävissä kodeissa, sekä turvallisuuden, oman terveyden että naapurisovun säilyttämiseksi.
Miten lämmitysjärjestelmä vaikuttaa myytävän asunnon hintaan ja kysyntään?
Mikäli olet myymässä asuntoasi, ota yhteyttä minuun sähköpostitse riina@neliotliikkuu.fi tai
varaa ilmainen arviokäynti tästä.
Muut blogipostit: