Miksi vastikkeita maksetaan?

Asunnon omistaja maksaa vastikkeina esimerkiksi taloyhtiön korjauksista, yhteisten tilojen ja piha-alueiden kunnossapidosta. Osakkeenomistajana asunnon ostaja on velvollinen osallistumaan näiden taloyhtiön yhteisiin kunnossapitokuluihin.


Mitä vastikkeiden suuruus kertoo taloyhtiöstä?

Taloyhtiön vastikkeiden suuruudet kannattaa aina tarkistaa jo ennen ostopäätöksen tekemistä, sillä niiden suuruusluokat voivat vaihdella yllättävänkin paljon. Asunnon omistajana ja erityisesti asuntosijoittajana on hyvä huomioida kuukausittaisina kuluina erilaiset vastikkeet. Sijoittajalle suuret vastikkeet vähentävät suoraan sijoitusasunnon kuukausittaista tuottoa ja asunnossa itse asuvalle kasvattavat asumisen kuluja. Näin ollen pieni vastike on yleensä asunnon omistajalle hyvä asia.

Vastikkeen suuruus voi kertoa myös olennaisia asioita taloyhtiöstä. Korkeaa rahoitusvastiketta ei kannata heti säikähtää, sillä se usein kertoo, että taloyhtiöstä on pidetty huolta ja kaikki tarvittavat kunnostustyöt ja remontit on hoidettu ajallaan ja huolellisesti. Remonttien lykkääminen tai huolimaton budjetointi, jossa tulevia korjauksia ei ole tarpeeksi huomioitu, voi näkyä pienenä vastikkeena ja vastike korjauskulujen myötä nousta myöhemmin.

Pieni vastike ei kuitenkaan automaattisesti kerro huonosti ylläpidetystä yhtiöstä: taloyhtiössä voi olla esimerkiksi liiketiloja, joita se vuokraa. Liiketilojen vuokrauksesta saatuja tuloja voidaan käyttää kattamaan yhteisiä menoja, jolloin ostajaa voi odottaa iloinen yllätys pienemmän vastikkeen muodossa.


Erilaiset vastikkeet

Erilaiset maksettavat vastikkeet löytyvät esimerkiksi huoneiston isännöitsijäntodistuksesta ja niitä voi olla useita. Joskus maksetaan vain hoitovastiketta, joka kattaa kaikki yhtiön kulut. Vastikkeen suuruus perustuu lähtökohtaisesti omistetun asunnon pinta-alaan ja jokainen osallistuu yhtiön kuluihin suhteessa omistamansa asunnon kokoon. Hoitovastikkeen lisäksi huoneistolle voi kohdistua rahoitusvastiketta. Hoitovastike ja rahoitusvastike muodostavat yhdessä yhtiövastikkeen. Lisäksi asunnon omistajalle voi kuulua maksettavaksi erillisvastikkeita ja käyttökorvauksia.


Hoitovastike

Hoitovastiketta kerätään osakkailta taloyhtiön jatkuvia ylläpitokuluja varten. Näihin kuuluvat esimerkiksi isännöitsijän ja huoltoyhtiön palkkiot, jätehuolto, siivous ja esimerkiksi kaukolämmitys. Hoitovastikkeella katetaan myös kiinteistöverot ja vakuutukset. Jos taloyhtiö on rakennettu vuokratontille, hoitovastikkeessa on voitu huomioida myös tontin vuokra.

Hoitovastike määräytyy useimmiten asunnon neliöiden tai osakkeiden määrän mukaan eli jokainen maksaa taloyhtiön kuluja suhteessa siihen, kuinka ison osan koko taloyhtiöstä omistaa. Vastikkeen suuruus määräytyy talousarvion perusteella ja yhtiökokous vahvistaa neliöhinnan vuosittain.

Hoitovastikkeen määrä voi vaihdella jonkin verran vuodesta toiseen, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi isännöinti- ja huoltopalvelun sekä jätehuollon hinnanmuutokset. Jos hoitovastike on suuri, taloyhtiön voi olla tarpeen kilpailuttaa suurimpia kulueriään, kuten lämmitys, huolto ja isännöinti, sekä sähkö. Suurta hoitovastiketta voi myös pienentää lisäämällä taloyhtiön tuloja, vaikkapa vuokraamalla kerhohuonetta harrastustoimintaan.


Rahoitusvastike

Rahoitusvastike voi näkyä myös nimellä pääomavastike. Rahoitusvastikkeella maksetaan taloyhtiön korjauksiin ja uudistuksiin otettujen lainojen lyhennykset, korot ja kulut. Jos taloyhtiöllä ei ole lainaa, ei rahoitusvastiketta makseta.

Useimmiten taloyhtiössä kuitenkin on yksi tai useampi laina, joita rahoitusvastikkeella lyhennetään. Uudessa kiinteistössä rahoitusvastikkeeseen kuuluu kiinteistön rakentamiseen otetun lainan kuluja ja vanhemmissa remonttien ja peruskorjausten lainojen kuluja. Käytännössä siis rahoitusvastikkeella maksetaan kiinteistön rakentaminen ja taloyhtiön remontointia.

Rahoitusvastike koostuu siis yhtiön lainoista ja se on rakennukseen tai remontointiin otettujen lainojen lyhennystä. Oman asunnon osuuden yhtiölainasta voi maksaa kokonaan pois tai lyhentää myös isompina kertasummina taloyhtiön määrittäminä aikoina, mutta tavallisin tapa lyhentää yhtiölainaa on rahoitusvastikkeena kuukausittain. Rahoitusvastikkeen lyhennys kasvattaa asunnon omistajan varallisuutta, kun lainaa maksetaan pois.

Korjausvastike

Taloyhtiö voi myös ennakoida tulevia peruskorjauksia ja remontteja keräämällä korjausvastiketta. Tietyt remontit ovat ennakoitavissa jo pitkän aikaa etukäteen: esimerkiksi julkisivu- ja putkiremontti tulevat ajankohtaiseksi aina saman ikäisissä taloyhtiöissä. Näiden välttämättömien korjausten kuluihin voidaan kerätä yhtiökokouksen päätöksellä jo etukäteen korjausvastiketta, joka käytetään tulevien remonttien rahoittamiseen.


Erillisvastikkeet

Yhtiövastikkeen lisäksi yhtiöjärjestyksessä voi olla määriteltynä erilaisia erillisvastikkeita ja käyttökorvauksia.

Erillisvastikkeessa ideana on erotella jokin taloyhtiön kuluerä hoitovastikkeesta. Se merkitään yhtiöjärjestykseen erillisvastikemääräyksellä. Erillisvastikeella voidaan kattaa veden kulutus tai taloyhtiön laajakaistamaksu ja se voi olla nimeltään esimerkiksi vesivastike tai laajakaistavastike. Tällöin erillisellä vastikkeella maksetaan sellaisia palveluita tai kuluja, jotka eivät kuulu yhtiövastikkeeseen. Erillisvastikkeilla voidaan ylläpitää hyvin erilaisia taloyhtiön toimintoja tai ominaisuuksia: esimerkkejä erillisvastikkeesta ovat myös hissivastike tai takkavastike.

Erillisvastike mahdollistaa myös sen, että tiettyä vastiketta ei peritä kaikilta osakkailta, vaan ainoastaan yhtiöjärjestyksessä vastikkeenmaksuvelvollisiksi määritellyiltä. Jos esimerkiksi osaan taloyhtiön asunnoista on jälkikäteen lisätty takka ja taloyhtiö on ottanut takkojen ja hormien ylläpidon vastuulleen, voidaan takalliset asunnot määrätä yhtiövastikkeella velvollisiksi maksamaan takkavastiketta ylläpitokustannusten kattamiseksi. Näin takattomien osakkaiden ei tarvitse osallistua takkojen ylläpitokustannuksiin, kun takkavastike on määritelty erikseen hoitovastikkeesta.


Käyttökorvaukset

Vastikkeiden lisäksi yhtiöjärjestykseen voidaan kirjata käyttökorvauksia. Toisin kuin vastikkeissa, osakas ei ole automaattisesti velvollinen maksamaan käyttökorvauksia, vaan kulut kuuluvat käyttäjälle - käyttäjä voi osakkaan sijaan olla esimerkiksi vuokralainen. Käyttökorvauksia ei myöskään ole maksettava, jos ei käytä kyseessä olevia taloyhtiön palveluita, vaan käyttökorvausta vastaan saa käyttöoikeuden.

Käyttökorvauksia ovat esimerkiksi autopaikkamaksu, saunavuoromaksu tai vesimaksu, jotka nimensä mukaan perustuvat käyttöön. Autopaikka- ja saunavuoromaksut peritään suoraan sen mukaan onko asukas ottanut saunavuoron tai vuokrannut autopaikan, kun taas vesimaksun keräämiseen on kolme yleistä tapaa. Vesimaksu voi olla asukasmäärään perustuva kuukausimaksu; tai määräytyä huoneistokohtaisen vesimittarin mukaan, jolloin asukas maksaa vain käyttämästään vedestä; tai yhdistelmä näistä: kuukausimaksu, joka tasataan vesimittarin mukaan kahdesti vuodessa joko palauttamalla rahaa tai perimällä lisämaksua asukkaalta.

Onko sinulla tarvetta asunnon myymiselle? Varaa ilmainen arviokäynti tästä.