Oletko tietoinen näistä rivitaloasumisen käytännöistä?

Haaveiletko rivitaloasunnosta kerrostalon sijaan? Oma piha, jossa pitää pientä puutarhaa, grillata ja viettää aikaa – kuitenkin mahdollisesti lähellä kaupungin palveluita ja kulkuyhteyksiä. Rivitalossa ajatuksena on usein yhdistää hyvät puolet kaupunkiasumisesta, taloyhtiön yhteisestä asioiden hoidosta ja toisaalta omasta rauhasta ja pihasta.


Rivitaloasuminen eroaa niin kerrostalo- kuin omakotiasumisestakin käytäntöjen suhteen. Taloyhtiö hoitaa yhdessä joitain käytännön asioita, joten elo voi olla omakotitaloa huolettomampaa – toisaalta asukkaalla voi olla kerrostaloasumista enemmän vastuuta. Rivitaloon muuttaessa käytäntöihin kannattaa tutustua, jotta ne eivät tule yllätyksenä.

Mikä kuuluu rivitaloyhtiölle, mikä asukkaalle?

Rivitaloyhtiössä jokaisella asunnolla on usein oma piha, aivan pieni tai vähän isompikin. Joissakin rivitaloissa osaan asunnoista voi kuulua piha, osaan taas ei. Usein taloyhtiöllä on sekä yhteistä piha-aluetta että osakkaiden omia pihoja.


Se, mikä osa piha-alueesta kuuluu virallisesti taloyhtiölle ja mikä osakkaalle, selviää yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestyksessä on usein maininta, kuuluuko tietyn piha-alueen hallinta osakkaalle vai yhtiölle. Rivitaloyhtiöissä yhtiöjärjestyksestä voi löytyä maininta asuntoon kuuluvasta piha-alueen hallintaoikeudesta: tämä tarkoittaa, että asuntoon kuuluu oma piha. Tällöin mukana on yleensä myös jonkinlainen kuvaus tai kartta siitä, missä kohtaa osakkaan hallinnassa olevan piha-alueen raja kulkee.

Jos hallintaoikeudesta ei ole yhtiöjärjestyksessä lainkaan mainintaa, oletuksena on, että kaikki piha-alue on taloyhtiön hallinnassa. Tästä maininnasta riippumatta asuntoon voi kuulua piha, jota asukas saa mielensä mukaan käyttää, mutta maininnasta riippuen vastuu kunnossapidosta ja muutostöiden teko järjestyy eri tavoin.

Yhtiöjärjestys kannattaa aina tarkastaa ennen rivitaloasunnon ostamista, sillä jopa täysin aidattu piha voi kuulua yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön hallintaan. Asunnon pihaa tarkastelemalla ei siis voi vielä tietää, onko piha taloyhtiön vai osakkaan hallinnassa ja asiassa kannattaa olla tarkkana, jotta väärinkäsityksiltä vältytään.

Rivitaloasunnon piha - mitä omalla pihallaan saa tehdä?

Rivitalossa omalla pihallaan saa puuhastella melko vapaasti. Sinne saa istuttaa kukkia ja muita kasveja ja luvan taloyhtiöltä saatuaan myös rakentaa esimerkiksi terassin, katoksen tai leikkimökin. Isompiin rakennelmiin ja projekteihin tarvitaan kuitenkin taloyhtiön lupa, sillä pihojen ollessa rivitalossa aivan toisissaan kiinni, on naapureiden asuinmukavuus muistettava ja otettava huomioon.


Rivitaloasunnon omalla pihalla saa lähtökohtaisesti viettää aikaa ja esimerkiksi grillata. Lapset saavat leikkiä pihalla ja koiraa voi pitää aidatulla pihalla vapaana. Pihalle saa tehdä istutuksia ja sinne saa tuoda pihakalusteita. Pihojen ollessa lähellä toisiaan grillin tuoksut, lasten temmellys, koiran haukunta ja muut elämän äänet kuitenkin kantautuvat naapuripihoihin helposti. Naapureiden kanssa onkin hyvä keskustella yhteisistä pelisäännöistä ja pitää mielessä taloyhtiön järjestyssäännöt myös pihapuuhien osalta.

Rivitaloasunnon pihalle saa istuttaa kukkia ja muita kasveja tai kasvattaa vaikka perunoita. Puiden istuttaminen voi toisaalta vaatia taloyhtiön luvan ja ennen istutusta kannattaakin tarkistaa, onko se sallittua. Isot puut vaikuttavat niin naapureiden pihanäkymiin kuin esimerkiksi siihen, millaisia kasveja puun lähistölle voi jatkossa istuttaa – puun juuret imevät lähistön maaperästä enemmän vettä ja ravinteita kuin pienemmät kasvit.


Oman pihan saa myös aidata. Jos piha on yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan hallinnassa, saa sen aidata ilman erillisiä lupahakemuksia, muutosilmoitus taloyhtiölle riittää. Jos taas piha-alueiden hallinta on taloyhtiöllä, pitää aitaamiseen hakea virallinen lupa ennen pihan aitaamista. Pihaa aidatessa kannattaa myös olla tarkkana, että pysyy oman pihansa rajoissa. Yhtiöjärjestyksestä selviää, mikä osa pihasta on virallisesti osakkaan hallinnassa. Jos koko piha taas on taloyhtiön hallinnassa, lupaa hakiessa kannattaa varmistaa, mikä osa on varattu kyseisen asunnon käyttöön.


Joitakin omalla pihalla tehtäviä asioita voidaan rivitaloyhtiöissä myös kieltää. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan kieltää esimerkiksi pihoilla tupakointi. Joillain asuinalueilla taas esimerkiksi auton pesu saattaa olla kokonaan kiellettyä kaikkien alueen talojen pihoilla.

"Monessa rivitaloyhtiössä yhteisten alueiden kunnossapito on hoidettu jakamalla talonmiesviikot tai -vuorot jokaisella osakkaalle."

Yhtiökokous linjaa sallitut muutostyöt

Yhtiökokous linjaa, millaiset muutostyöt rivitaloasuntojen omilla pihoilla ovat sallittuja. Sallittujen muutostöiden laajuuteen vaikuttaa se, onko pihat yhtiöjärjestyksessä määritelty taloyhtiön vai osakkaiden hallintaan.


Jos piha on osakkaan hallinnassa, voi pihalla tehdä laajojakin muutostöitä, mutta niistäkin tulee tehdä taloyhtiölle muutosilmoitus. Jos piha on taloyhtiön hallinnassa, tulee muutostöihin aina pyytää taloyhtiöltä virallinen lupa.


Yleisiä muutostöitä ovat esimerkiksi terassin rakentaminen, lasittaminen tai laajentaminen; katoksen, vajan tai leikkimökin rakentaminen; tai paljun asentaminen. Tällaisiin projekteihin saattaa liittyä rakennuslupia tai turvallisuusasioiden selvittelyjä - esimerkiksi paljun kohdalla tulee varmistaa, ettei vaaraa vesivahinkoon ole odotettavissa.


Jos piha on osakkaan hallinnassa, tulee nämä turvallisuuteen ja lupiin liittyvät seikat ilmetä muutostyöilmoituksesta. Taloyhtiön hallitus käsittelee muutostyöilmoitukset ja voi tarvittaessa asettaa muutostöille ehtoja ja jopa kieltää vaikkapa paljun asennuksen, jos siitä koituisi yhtiölle tai naapureille liikaa haittaa.


Taloyhtiön hallinnoidessa piha-alueita, on muutostöiden lupien myöntämisessä noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta – eli samankaltaiset muutostyöt tulee sallia kaikille osakkaille. Yhtiökokous voi linjata jo valmiiksi, millaiset muutostyöt ovat sallittuja ja mitkä eivät.

Talonmiesviikot ja yhteisten alueiden kunnossapito

Kunnossapitovastuu taloyhtiön yhteisistä alueista ja tiloista kuuluu rivitalossa kaikille osakkaille. Jos piha-alueita on osakashallinnassa eli yhtiöjärjestyksessä on merkinnät siitä, mikä piha-alue kuuluu millekin asunnolle, on vastuu oman asunnon piha-alueen kunnossapidosta aina asunnon omistajalla. Yksi rivitalojen käytäntö, joka voi olla kerrostalosta tai omakotitalosta muuttavalle vieras, on talonmiesvuorojen jako.


Monessa rivitaloyhtiössä yhteisten alueiden kunnossapito on hoidettu jakamalla talonmiesviikot tai -vuorot jokaisella osakkaalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että oman viikkonsa tai vuoronsa aikana kukin osakas huolehtii siitä, että esimerkiksi yhteiset nurmikot on leikattu, lehdet haravoitu ja lumet luotu kulkuväyliltä.


Talonmiesvuorot ovat yleinen tapa huolehtia yhteisten alueiden ja tilojen kunnossapidosta erityisesti pienissä rivitaloyhtiöissä, mutta ne voivat myös aiheuttaa kitkaa osakkaiden välille. Mitä jos oletkin lähdössä reissuun juuri oman talonmiesvuorosi kohdalla? Entä, onko reilua, että vanhan eläkeläispariskunnan on huolehdittava lumitöistä talven lumisimmalla viikolla? Pienessä yhtiössä kannattaa työjaosta keskustella osakkaiden kesken ja tarvittaessa harkita huoltoyhtiön palkkaamista yhteisten alueiden kunnossapitoon.


Rivitaloyhtiössä myös remonteista sovitaan yhdessä. Yhtiö voi olla hyvinkin pieni, pienimmillään kahden asunnon paritalo. Pienessä porukassa myös henkilökemiat voivat vaikuttaa siihen, kuinka helppoa tai hankalaa yhteisten asioiden hoitaminen on. Sukupolvien tai kulttuurien väliset erot ajatustavoissa voivat heijastua siihen, miten asioita halutaan hoitaa: millaiset remontit katsotaan ajankohtaisiksi tai miten tarkkoja ollaan erilaisten kunnossapitoasioiden suhteen. Pieneen rivitaloyhtiöön muuttaessa onkin hyvä hiukan tutustua naapureihin jo ennen kauppakirjan tekoa.

"Ennen asunnon ostamista pienestä rivitaloyhtiöstä, voi olla hyvä idea käydä soittamassa ovikelloja ja tutustumassa naapureihin."

Toisen pihassa ei saa rivitalossa kulkea luvatta

Erityisesti rivitalossa, jossa pihat ovat osittain tai täysin aitaamattomia, voi osakkaille herätä kysymys siitä, missä määrin muiden pihoja voi käyttää läpikulkuun. Voiko parkkipaikalle oikaista naapurin pihan kulman poikki?


Virallisesti ei saa. Oli piha sitten osakkaan tai taloyhtiön hallinnassa, rivitalon piha kuuluu kotirauhan piiriin, eikä siellä saa luvatta oleskella tai kulkea. Toinen juttu on se, jos rivitalon piha-alueelta on rajattu taloyhtiölle kuuluva kaistale nimenomaan kulkua varten.

Tutustu yhtiöön ennen asunnon ostoa

Pienessä rivitaloyhtiössä avoin keskustelu osakkaiden kesken on tärkeää. Yhteisistä pelisäännöistä kannattaa sopia ja yhtiön järjestyssääntöihin tutustua huolella. Ennen asunnon ostamista pienestä rivitaloyhtiöstä, voi olla hyvä idea käydä soittamassa ovikelloja ja tutustumassa naapureihin. Jos kemiat eivät kohtaa lainkaan tai huomaat, että yhtiössä asioita on hoidettu aivan eri tapaan, kuin itse toivoisit niitä hoidettavan, voi olla hyvä jatkaa asuntomarkkinoiden seurantaa.


Alueen tunteva kiinteistönvälittäjä osaa myös neuvoa sinua rivitaloyhtiön valinnassa. Välittäjä tuntee usein yhtiöitä jo valmiiksi ja osaa tehdä omat päätelmänsä myös taloyhtiön asiakirjoista.


Onko sinulla tarvetta asunnon myymiselle? Varaa ilmainen arviokäynti tästä.
Muut blogipostit: